..puuhastellessa ja suunnitellessa kaikkea mahdollista ja mahdotontakin.

 Tämä pienoinen taulu syntyi tuunaamalla entistä, poistamalla ja lisäämällä. Idean sain tähän villaa ja vaniljaa-blogista. Vanha muffinivuoka sai paikan taulussa. Tuo punainen sydän taitaa olla liikaa ,näin kuvasta katsottuna. 

Kierrätys kunniaaan, olen avannut kirppikseni tänne .

Laitan itselle tarpeetonta, mutta hyvää tavaraa myyntiin,pois nurkista.

Toisen roska on toisen aarre!!

Ps. Olen lisännyt kirpparisivulle muiden bloggaajien kirppissivuja, kannattaa katsoa, laitetaan tavarat kiertoon.

Mitä minä vähä niinkuin löysin tänään. Tyttären luona vierailun jälkeen piipahdimme Romuritarilla ja siellä se oli, tämä kaari-ikkuna ja minä ostin sen ja tässä se nyt on, eikö olekin hieno? oon vähä ylpee

Eikä mitään väriä kaipaa, vaan saa olla ihan alkuperäisessä ränsistyneessä asussaan.

Minä se en pitkään jahkaile, kun alan toteuttaa haaveitani ja unelmiani. Ensimmäinen nurkkaus olohuoneessa on toteutettu: löysin iiihanan vanhan  ja jyhkeän lipaston kierrätyskeskukselta ja vanhan hapsuliinan kirppikseltä, ja siitä se lähti.  Pieni valkoinen  hylly sai sijansa lipaston päältä seinällä. Hyllyn reunoihin on tarkoitus laittaa vielä valkoiset pitsit.

Pientä silausta vaílle valmis nurkkaus. Ajattelin ensin että maalaisin lipaston vaaleaksi, mutta tykkään tosi paljon tästä tumman ruskeasta, joten annan sen jäädä näin. Yhdistelen tummaa ja vaaleaa, se vaikuttais tässä vaiheessa minun näköiseltä, katsotaan miten mieli muuttuu matkan varrella

Ostin kirpparilta vanhoja valkoisia lakanoita, niistä tulee kesäverhot.

Näissä merkeissä jatketaan ja toivottelen kaikille hyvää viikonloppua!

Viime syksyn tapaaminen Savonlinnassa oli onnistunut, nyt suunnitteilla uusi tapaaminen Savonlinnaan la 6.3. Käy lukemassa täällä.

Ennen en juurikaan miettinyt kotimme sisustusta mitenkään, se vaan oli  aina millainen oli, ei erityisempää sävyjen ja värien maailmaa, kalusteetkin ihan mikä milloinkin sopi rahabudjettiin ja oli  käytännöllinen.   Ei mitenkään yhteinäistä linjaa, ei mitään erityistä.

Nyt olen pikkuhiljaa alkanut mieltymään vaalean, beigen ja maalaisromantikkaan, johtuu ehkä siitäkin kun on jo siinä iässä, että alkaa haikailla menneen perään, vanhan hyvän ajan perään, mummolan ajoille ja kaikki ne silloiset esineet ja asiat ovat tulleet hyvin tärkeiksi.  Haaveisssa siintää se talovanhus jossain metsän keskellä hirsiseinineen ja lankkulattioineen. Rehevä luonnontilassa oleva piha ja perunamaa...

Miksi minä en sitä talovanhusta odotellessa , haaveillessa alkaisi sisustaa tätä nykyistä maaseutukotiamme  maalaisromanttiseksi , eihän sitä kukaan estä. Pienellä rahalla ja ajan kanssa, kirppareita kierrellen ja kierrätystavaralla. Tehdään siis unelmasta totta ihan tässä ja nyt.

Eli entiset kirjahyllyt ja kaapit lähtee pois ja tilalle jotain kivaa vanhanajan tunnelmaa. Matot räsymatoiksi , ikkunat saa ajan kanssa ruutua ja vaaleaa unelmaa. Ja paljon muuta ja tämä kaikki höystettynä tildoilla.

Nyt kysytte, minne ne hevimamman pääkallot ja lepakot joutuu? No, ne näkyy sitten hevimamman pukeutumisessa, sitähän mie en muuta muuksi  se oon mie!

Se alkoi helmikuu jo, tämä on se ystävyyskuukausi aina ollut minun kalenterissa, joten ihania helmikuunpäiviä!

Kyllä minua tänään onnisti, löysin aivan ihanan ruusuisen kahviastiaston SPR:n Kontista. Vien sinne vanhoja, käytettyjä astioita, ja samantien löysin sen, siinä se katsoi minua orpona hyllyllä ja kun katsoin hintaa, se oli minun samantien ja sai itselleen uuden kodin.

Pesin ja puunasin ja pidän  hyvää huolta.  Kyllä näillä kelpaa kahvitella.

Olen heikkona ruusuihin.

Löysin unelmakodin, mutta sen omistaa Mari Vanhatar-blogista. Vanha talo, hirsiseinät, pönttöuuni, lautalattiat, ihanat vanhat huonekalut. *huokaa ihastuksissaan* Täydellinen unelma. Nostalgiaa menneiltä vuosilta, mummolan ajoilta.

Vieläköhän sitä rupeasi tosissaan tämän unelman perään haikailemaan, tekemään unelmasta totta, vai  onko se unta, haavetta vain? Minulla kun on jarrumies täällä kotona, joka pudottaa usein minulta jalat maanpinnalle oikein rytinällä....mutta jos minä väsyttämällä vähän kerrassaan

Pakkasta enää -17 astetta. Alkaa se pikkuhiljaa lauhtumaan, pääsee ulkoilemaan.

Unelmaa!!

(Kuva netistä)

Hauskaa viikonloppua!

..ruusuja , ruusuja , ruusuja vaan.. Pääsin tänään käymään pitkästä aikaa kirpputorilla. Ai että minä rakastan noita kirppareita, sieltä löytää vaikka mitä ja minähän löysin!! Ruusuja tietysti ja paljon ja halvalla, ihan pilkkahintaan.

Opiskelu on nyt päättynyt ja nyt sitten saa taas harrastaa kaikkea mielin määrin. Monta projektia onkin suunnitteilla ompelun merkeissä.

Huomenna on viimeinen opiskelupäivä, ja opiskelukaverit pyysivät minua tekemään opettajalle kortin. Se tulee lahjan mukaan, jonka ojennamme huomenna sitten opettajallemme läksiäiskahvilla.

Kortista tuli sitten tämännäköinen.

ja koska päivä päättyy puolilta päivin, suuntaan kiertämään kirpputorit sen jälkeen.